Keinumäen Virilla
LuonnekuvausViri on ehdottomasti suuri persoona tallissamme. Jo pikkuvarsasta asti Viri oli varsin tempperamenttinen ja rohkea varsa. Siinä missä samankesäinen orivarsamme Eelis lymyili tiiviisti emänsä kintereillä, porhelsi Viri omilla teillään ja ensikertalaisena Virin Manilla-emä vain hölmistyneenä tuijotteli varsansa perään, mutta antoi sen sitten touhuta omiaan. Siinä missä kokeneemman emät olisivat varmasti ojentaneet Viriä, niin Manilla antoi kaiken mennä läpi sormien. Vieroituksen aikana meillä olikin hurjasti töitä Virin kanssa. Emänsä perään se ei kaivannut juurikaan, mutta muuten Viri kyllä pisti täysin ranttaliksi. Hampaita siinä kiristeltiin ja paljon työtä tehtiin, mutta kyllä pikkuhiljaa saatiin tätäkin villivarsaa ojennukseen..Muistan kuin eilisen sen päivän kun Virillä ratsastettiin ensimmäisen kerran. Ratsuttajamme oli juuri murtanut kätensä ottaessaan kilpailuissa pienen ilmalennon omalta hevoseltaan, joten saimme jallitettua tämän pikkusisaren Annin Virin selkään. Anni oli loppusuoralla ratsuttajan opinnoissaan ja ollut meillä mm. yhden työssäoppimisjakson, joten Virikin oli siinä tutuksi käynyt. Anni saapui tallista erittäin hyvin suojattuna ja kampesi jännittyneenä tämän nuorikon selkään. Viri otti varovaisesti, mutta rauhassa ensimmäiset askeleensa ja sitten seisahtui ja peruutti muutaman askeleen. Anni jäykistyi ja komensi minua pitämään hevosesta hyvin kiinni. Rauhoittelin Viriä ja kohta matka jatkui taas. Muutaman käyntikierroksen jälkeen Annikin alkoi rentoutua ja ylpeänä kehuimme hienoa fiksua tammaamme. Naru kädessäni alkoi pikkuhiljaa pidentyä ja roikkua letkeästi Virin kuolaimesta. Anni puheli niitä näitä kanssani ja nauroimme iloisina. Yhtäkkiä Viri pysähtyi jälleen. Ihmettelimme mikä nyt ja yritimme saada Virin liikkumaan. Kerkesin ottaa oudoksuvan silmäyksen Anniin kun Viri pomppasi takajaloilleen ja sai kiskottua narun kädestäni. Seuraavassa rytäkässä näin kentällä vain pöllyvän hiekkapilven ja hetken päästä Anni makasi voihkien maassa ja Viri paineli riemukasta pukkilaukkaa ympäri kenttää. Noh. Seuraavalla kerralla minä jouduin selkään ja Anni työskenteli narun päässä. Nykyisin Virillä on hieman enempi järkeä pääkopassaan, mutta kyllä se edelleenkin keksii jos jonkinlaisia kepposia. Tasaisella mentäessä Viri yleensä on mukavan reipas ja kuuliainen. Miellyttämishaluakin löytyy toisinaan, mutta kovin kauan Viri ei jaksa saman tehtävän parissa väkertää vaan kyllästyy ja alkaa niskoittelemaan. Esteillä sitä vauhtia ja vaarallisia tilanteita sitten tuleekin. Virillä on ehdottomasti lahjoja estepuolella. Se on nopea, sillä on äärettömän hyvä tekniikka selässä ja jaloissa. Miinuspuolena Viri on turhankin jyrä ja varomaton ja saattaa hyvinkin painella jopa esteen läpi niin päättäessään. Esteradalla Viri on nopea ja kykenee ponnistamaan vaivatta vaikeammillakin radoilla mikäli vain yrittää. Toisinaan Viri vain kaahottaa ympäri rataa pukitellen ja päätään viskoen. Virin ehdoton osaamisalue on myös nopeat käännökset ja esteiden pujottelu. Hoidettaessa Viri on äärettömän suloinen. Ehdottomasti kiltti ja lempeä tamma. Rakastaa kaikkea saamaansa huomiota ja erityisesti herkkupaloja. Ongelmaton hoitaa ja varustaa niin karsinassa kuin käytävälläkin. Taluttaessa omaa inhottavan tavan jyräillä porteista. Tarhaa tammalaumassa. Tulee hyvin toimeen kaikkien tammojemme kanssa, mitä nyt energisyydellään saa monet omaa rauhaa arvostavat tammat menettämään hermonsa. Virissä on myös se huono puoli, että se voi ottaa turpaansa vaikka kuinka monta kertaa, eikä tunnu ikinä oppivan. Tämä neiti siis on myöskin varsin tapaturma-altis, joten esimerkiksi jalkojen pukeminen suojiin tarhatessa on oikein näppärä ajatus. Ongelmaton lastata ja kuljettaa. Kengitys ok, mutta kengitetään aina 2 jalkaa kerrallaan, sillä turhautuu helposti ja alkaa vikuroimaan. Sukutaulu
Jälkeläisetei jälkeläisiä KilpailukalenteriKRJ sijoitukset: 0 kplVSHK koulusijoitukset: 0 kpl ERJ sijoitukset: 0 kpl VSHK estesijoitukset: 0 kpl NJ sertit: -
|
