Keinumäen Hilperi
LuonnekuvausOma kasvattimme Hilu on varsasta asti ollut varsin oman arvonsa tunteva ja viileä herra, joka ei paljon emänsä perään haikaillut vaan tutkiskeli päättäväisesti ympäristöään samankesäinen "Parka"-tammat kintereillään. Koulutettaessa Hilu ei omannut aivan niin suurta miellyttämishalua kuin monet kasvateistamme, mutta fiksu se oli ja sitä kautta varsin nopea oppimaan. Hilu tuntui itse päättävän koulutusaikansa, kun Hilua huvitti, meni oikein hyvin, mutta kun ei niin turhaan vänkättiin asioita tuloksetta. Hilu toimikin jo varhain moitteitta ajossa, eikä ratsukoulutuksenkaan aloittamisen suhteen turhia viivytelty. Lopulta Hilu onnistuttiin kouluttamaan kouluratsastuksessa Vaativalle tasolle, mutta se toimisi myös aivan varmasti valjakkoajossa.Tallissa Hilu viihtyy lähinnä omissa oloissaan, eikä sen kummemmin välitä ohi kävelevistä ihmisistä tai tallitovereista. Hilu on vaivaton hoitaa niin karsinassa kuin käytävässäkin. Se on kiltti. Ei karkaile, ei pure, ei näyki, ei potki. Kaikki hoitotoimenpiteet ja varusteiden laitto sujuu varsin vaivatta. Hilu ei myöskään jyräile ovista eikä muutenkaan remua taluttaessa vaan kulkee asiallisesti rinnalla, vaikka ohitettaisiin tammoja tai liikkuvia koneita. Hilu tarhaa ongelmitta muiden hevosten kanssa: oriiden, ruunien ja tammojen kanssa. Pesu on Hilun mielestä inhaa touhua ja se lieneekin ainut asia minkä suhteen Hilu on totaalikieltäytyjä. Välillä ollaan ihan kahden ihmisen voimin ja kolmat raipan kanssa persuspuolella, että lopulta ori saadaan hienovaraisesti pesuboksiin ja siellä vasta nyrpeää ilmettä näytetäänkin. Ratsain Hilu on rauhallinen, eikä todellakaan mikään säheltäjä. Rauhallisuudestaan huolimatta Hilu on kuitenkin mukavan reipas ja eteenpäinpyrkivä. Hilulla on aivan mielettömän upeat liikkeet ja se on kaikinpuolin näyttävä eläin työssään. Toisinaan ori on hieman painava kädelle, erityisesti hypättäessä. Rataesteillä Hilu ei olekaan aivan yhtä loistokas, kuin koulupuolelle, mutta jonkinlaiset pikkuesteet ratana tältäkin herralta luonnistuu. Mekaniikka on ihan lupaava, mutta harjoituksen puute vaivaa. Hilu toimii tosiaankin hyvin myös ajaen ja valjakkoajon koululuokissa sillä voisikin olla tulevaisuutta. Hilulla ollaan myös maastoiltu paljon ja se on erittäin varma maastokaveri liikenteessäkin. Yksin Hilu ei kuitenkaan ole koskaan maastoillut vaan aina on ollut toinen heppakaveri mukana. Kilpailuissa Hilu on oikeastaan kuin kotonaan, eipä se paljoa uudesta ympäristöstä uusine hevosineen jaksa riemastua vaan keskittyy tehtäväänsä. Radalla Hilu toimii täysin paineitta, ellei sitten ratsastaja satu olemaan kauhusta jäykkänä. Hilu on vaivaton lastata ja kuljettaa. Myös kengitys ja klinikkakäynnit sujuvat vailla ongelmia. Ei ihottumia yms. Sukutaulu
Isälinja i. Keinumäen Hukseli on lupaava nuori ori, joka on tällä hetkellä palkittu virtuaalisena muotovaliochampionina. Hukseli on hyväluonteinen ori, jolta löytyy kykyjä myös suorituspuolella. Hukseli on valmentautunut ja kilpaillut reippaasti sekä koulu- että esteratsastuksesta. Jälkeläisiä Hukselilla ei vielä kovin montaa ole, mutta jälki on ollut kiitettävää. Hukselilla on jo paljon takana, mutta myös vielä paljon edessä. Hukseli kuuluu tämänhetkisiin projektihevosiini, eli niihin yksilöihin, joiden kanssa lähdemme nyt tavoittelemaan palkintoja. ii. Raadelman Vekseli lukeutuu Raadelman kautta aikojen menestyneimpiin kasvatteihin. Varsana Vekseli oli epäsopusuhtainen ja jalka-asennoiltaan huono, mutta kasvaessaan orin muuttui sopusuhtaisemmaksi ja jalat suoristuivat. Vekseli oli innokas oppija ja erittäin fiksu nuorukainen. 3-vuotiaana Vekseli palkittiin virtuaalisena muotovaliona ja nelivuotiaana ori starttasi jo vaativan tason koulukilpailuissa sekä hyppäsi metrin ratoja. Elämänsä aikana Vekseli seurasi tiiviisti isänsä jalanjälkiä menestystä ja kunniaa hakien. Tottapuhuen Vekseli olikin läpi elämänsä yhdessä isänsä Yksinollan kanssa kuin paita ja peppu. Isä- ja poika olivat erottomattomat ja moista ei ainakaan meidän tallillamme olla ennen nähty. Vekseli sai elää elämänsä alusta loppuun isänsä rinnalla. Kumpainenkin lopetettiin 23 heinäkuuta 2009, kun Raadelmassa velloi sitkeä hevosflunssa, joka vei vanhuksilta voimat. Vekseli oli kuollessaan jo 28-vuotias. iii. Raadelman Yksinolla on kasvattimme vuoden 2007 alkupuolelta. Lyhyttä sen ajan muotisukua kantava Yksinolla ei poikansa Vekselin tapaan ollut varsasta asti mikään komistus, vaan Yksinolla oli harvinaisen ruipelo ja ruman laikukkaan värinen varsa, mutta saatuaan pysyvän värin, ihastuin heti Nollan ulkomuotoon ja kieltäydyin tyystin luopumasta siitä. Palkkasimme Nollalle maineikkaan ratsuttajan, jonka kanssa teimme vuoden verran erittäin tiiviisti yhteistyötä ja hieman päälle nelivuotiaana Nolla kulkikin puhtaasti Vaativan A'n liikkeet ja 100 cm rataesteet sujuivat kuin vettä vaan. Reipasluonteinen Nolla on tähänasti menestynein kasvattimme, joskin olemme nyt kovasti povaamassa Vekselin pojasta Hukselista ja Yksinollan pojasta Kaksinollasta isiensä kaltaisia menestyjiä, ehkä jopa menestyneneempiä. iie. Vaapukan Milka on Crystalin kasvattama kaunis liinaharjainen suomenhevostamma, joka myöskin on ollut tähän asti kaikkein menestynein ulkopuolinen kasvattitammamme, mutta tätä en suinkaan pidä ihmeenä vaan lähes itsestään selvyytenä, sillä suvultaan Milka oli vähintääkin lupaava. Milka keräsi menestystä runsain mitoin elämänsä aikana, mutta yhtenä merkittävimmistä pitäisin sitä, että Milka taitaa olla tänä päivänäkin suomenhevoslaatuarvostelun korkeimmille pisteille palkittu tamma! ie. Riitamaan Hulahula on yksi kolmesta Riitamaassa kasvatetuista varsoista, meidän kasvattejamme siis tämäkin. Hula on varsasta asti ollut hyvin rauhallinen luonteeltaan, jopa flegmaattinen, mutta onneksi haahuilu ja ylirauhallinen luonne on jäänyt vain tallin ja tarhan puoleen. Ratsuna Hula on erittäin toimiva ja reipas ratsu, eikä lainkaan tammamainen. Hyvästä luonteestaan Hula on saanut paljon kehuja kaikkialla missä on esiintynyt. iei. Kepponen on meidän entinen jalostusoriimme, jota kuolailin niihin aikoihin kun ori oli nuori eikä vielä omistuksessamme. Kun sain vinkin, että ori saattaisi olla myynnissä, ryntäsin heti etujonosssa tekemään niin hyvän tarjouksen hevosesta, josta ei voisi kieltäytyä (ei kummisedän tapaan) ja niin Kepponen siirtyi omistukseemme. Kepposessa oli paljon hyvää: ihastuttava väritys ja ilme, upea rakenne, hienot liikkeet, hyvä luonne sekä paljon potentiaalia, lisäksi ori oli asiallisesti hoidettu ja koulutettu, mikä takasi Kepposelle pitkän ja terveen elämän. Kepponen lopetettiin 30-vuoden iässä syyskuussa 2009. iee. Raadelman Inkeri on ensimmäisiä lyhytsukuisia kasvattejamme ja Erkin ehdoton suosikki. Inkeri oli hurmaava niin luonteeltaan kuin ulkonäöltäänkin. Inkeri oli hyvä kilpahevonen niin esteillä kuin koulussa, vaikkea esteratsastusjaoksen laatuarvostelu Inkeriä kovin loistokkaana nähnytkään. Jalostuksessa Inkeri oli haluttu. Yhtäkään varsaa ei tarvinnut väkisin myydä, vaan ennemminkin varsat pikemminkin olivat varattuja jo ennen syntymäänsä. Inkeri nukkui pitkän sairastelun jälkeen pois 26-vuoden iässä syyskuussa 2009. Emälinja e. Raadelman Hilja on sentin mitalla pienhevoskoon yläpuolelle yltänyt musta suomenhevostamma. Hiljan luonne on puhdasta kultaa, joskaan suorituspuoli on toistaiseksi vähän heikommalla saralla. Hilja on oma kasvattini, mutta ollut toisaalla omistuksessa lähes koko ikänsä, kunnes saapui sitten minulle Keinumäkeen alkuvuodesta 2010. Hilja on saanut mukavasti menestystä näyttelypuolelle ja haaveissa onkin muotovalio-arvonimi. Hiljaa tuskin tulemme enää missään laatuarvosteluissa esittämään korkean iän vuoksi, mutta jalostuspuolella odotamme paljon. Jälkeläisets. 22.05.2011 o. Aavan Tilpehööri (e. Onnen Tilda) KilpailukalenteriKRJ sijoitukset: 11 kplVSHK koulusijoitukset: 1 kpl ERJ sijoitukset: 4 kpl VSHK estesijoitukset: 1 kpl NJ sertit: 3x irto, 2x MVA
ValmennuksetNuorten hevosten valmennusviikonloppu 28.-29.8. LaikkareissaTunti 1: Kohdataan pelottavia juttuja maasta käsin ja ratsain. Talutit Hilperiä reippaasti ja kyselin hieman Hilperin luonteesta, jolloin vakuutit sen olevan rohkea ja utelias. Kävelimme yhtä matkaa katselemaan huimaa muuria, jota Hilperi haisteli innokkaasti ja katseli mielenkiinnolla, josko se tekisi jotakin temppuja, selvästikin näkemättä mitään pelkoa estettä kohtaan. Hilperi kohtasi erikoisesteet pelottomana ja oli utelias ottamaan kaikista esteistä selkoa. Vesimatto yksinään oli Hilperin mielestä aika jännä, mutta eipä se enään sitten pelottanut, kun se oli siitä reippaasti pari kertaa kävellyt yli. Sen jälkeen tuli hieman pelottavampi juttu, nimittäin se, että maneesin ovi avataan, kun olet melko lähellä. Reaktio oli miellyttävän vähäinen, joten Hilperi sai suuret kehut, kun se vain hieman säpsähti. Kun kaikki hevoset olivat tulleet saman radan, päätimme irtojuoksuttaa ja -hypyttää hevosia yksi kerrallaan, Hilperi sai aloittaa. Kujalla oli aluksi vain pari puomia, ihan vain verryttelyn merkeissä. Sitten kyhäsin aivan pienen esteen, jonka alla oli vesimatto. Hilperi hyppäsi esteen miettimättä, eikä portti esteen alla ollut ongelma. Muuria Hilperi katsoi uteliaana, mutta hyppäsi nätisti. Kun kaikki oli juoksutettu, lähdimme ulos maneesista tutustumaan muihin pelotuksiin. Kävellessämme pellolle, oli tien varrella mopo, auto, pakettiauto, traktori sekä suuri hevoskuljetusauto, Hilperi ei pelännyt niistä mitään, vaikka se katselikin niitä ihmeissään. Pellolla kävimme tutustumassa muutamiin maastoesteisiin, pitkään vesiesteeseen sekä lyhyeen vesihautaan. Hilperille mikään ei ollut sen suurempi peloite, joskin vedessä käveleminen vaati selvästi vähän totuttelua. Nousitte hevostenne selkään, kun sanoin ja nousin itsekin Kunkun selkään. Menimme kävelemään hieman maastoon. Ylittelimme muutamia siltoja ja puroja. Hilperi ei pelännyt mitään, joskin puro oli selvästi aika jännä. Metsässä olevat maastoesteet eivät vaikuttaneet pelottavilta. Takaisin tullessamme menimme pätkän autotiellä ja vastaan tuli muutamia autoja ja mopoja. Myös hevoskuljetusauto tuli ohi, mutta Hilperi oli luottavaisena, eikä tehnyt mitään hölmöilyä. Voit olla ylpeä! Tunti 2: Kouluratsastus Hilperi hakeutui helposti hyvälle tuntumalle ja kuunteli nätisti herkkiä apuja, joita sille annoit alkuravien aikana. Huomasin, että Hilperin askellus oli melko lyhyttä ja raskasta, joten päätin treenin aikana kiinnittää siihen huomiota. Jakauduitte kahdelle ympyrälle ja kun menitte hieman laukkaa, tutkiskelin Hilperin takajalkoja laukkatyöskentelyssä ja päätin, että siihenkin kiinnitän huomiota. Olitte ensimmäisinä käsittelyssäni välikäyntien jälkeen, ja päätin heti aloittaa ravin hienoisesta ponnettomuudesta. Treenasitte sitä samalla, kun teitte kummallekkin pitkälle sivulle loivaa kaarta. Teit hienosti työtä herkillä avuilla ja sait Hilperille viestin selvästikin perille, koska se alkoi vähitellen keskittyä ravaamaan kunnolla enemmän, josta se saikin huimat kehut. Jäitte ympyrälle laukkaamaan ja aloit hakea takaosaa enemmän töihin. Kesti hetken, ennen kuin Hilperi oli täysin tajunnut idean, ja kun sait asian korjattua jatkoitte laukkaa vielä koko maneesissa kierroksen. Teitte vielä vähän väistöjä ja laukannostoja, jotta sait Hilperin laukannostot ponteviksi, mutta siisteiksi. Teitte hienosti yhteistyötä ja huomaan, että Hilperi on askelluksen löytyessä hieno kouluhevonenkin! Tunti 3: Rataesteet Verryttelitte ravipuomeilla ja sait Hilperin hyvin yli puomeista, vaikka keskimmäisen puomin kohdalla olikin pelotepensaat. Hilperi oli reipas ja laukkaili verryttelyn aikana tyytyväisenä ja tuli pienen verryttelyristikon hyvin ja sait aina hyvin askeleet sopimaan. Pääsimme haastavampiin tehtäviin jo melko pian, kun olitte kaikki verrytelleet. Tulitte lävistäjällä kahden askeleen sarjaesteen 50cm vesimatolla ja 55cm okseri, alla pieni portti ja sivuilla pensaat. Hilperi tuli innoissaan kohti sarjaa, mutta askel ei aivan sopinut esteelle, joten se ei saanut hyvää hyppyä ja totesi, että on parempi hypätä seuraava este kaukaa, jolloin jäit jälkeen ja Hilperi porotteli menemään pitkään ennen kuin sait itsesi kasattua takaisin selkään ja jarrutettua. Tulit heti uudestaan ja sait tehdä paljon töitä, että sait askeleen sopimaan, mutta nyt kun Hilperi pääsi hyppäämään sopivalta etäisyydeltä, tulitte sarjan hienosti ja kompuroimatta. Toisella kerralla olin nostanut esteet 55cm ja 60cm ja lävistäjän jälkeen piti tehdä ympyrä toiseen päätyyn, jossa odotteli pienikokoinen laine. Hilperi tuli pelotta ja selvästi yritti itse katsoa askeliaan esteille. Jouduit silti tekemään aika paljon töitä, mutta sait upeasti esteen päällä vaihdettua laukan. Tulitte viiden esteen radan jonka huippukorkeus oli 60cm. Hilperi meni hyvin, joskin hieman söheltäen askeliensa kanssa. Ette hypänneet enään 60cm korkeampaa, vaan menitte loppuverryttelemään. Tunti 4: Maastoesteet Kävelit Hilperin kanssa kentällä hetken ja lähdimme sitten porukalla maastoon. Kävelimme jonkin matkaa ja sitten menimme vähän verryttelyravia. Ravailtuamme hetken, siirryimme vielä uudestaan käyntiin, menimme lyhyen metsäpolun ja tulimme tielle, jossa on hyvä laukata. Menimme tavallista estelaukkaa, jotta hevoset eivät väsyisi.Emme laukanneet kauaa, vaan kävelimme kohta jo takaisin tilalle. Kävelimme pellolla hetken ja tulitte sitten hyppäämään pari kertaa pienen tukin maassa ja vesihaudan. Hilperi meni innokkaasti ja oli kokoajan valmis menemään lujempaa. Kun kaikki olivat harjoitelleet maastoesteitä tukilla ja vesihaudalla, lähdimme uudestaan maastoon, mutta nyt eri suuntaan, kohti maastoesterataa. Menimme radan lyhyenä, eli viiden esteen ratana. Korkein este oli 60cm, mutta se oli todella suotuisassa paikassa. Asetuin paikalle, josta pystyin näkemään koko radan, tai ainakin kaikki esteet. Hilperi laukkaili innoissaan ja hyppelehti kaikki esteet intoa puhkuen. Sait tehdä paljon töitä pitääksesi vauhdin sopivana, mutta onnistuit kuitenkin. Mitään suurta korjattavaa asiaa ei ollut, joten tulit vain viereeni katselemaan muita. Kun kaikki olivat menneet radan, lähdimme kävelemään takaisin pellolle. Takoituksena oli nyt hypätä pitkää vesiestettä ja vielä vähän korkeampia maastoesteitä. Hilperi oli innoissaan 65cm maastoesteistä, kunnes oli tarkoitus hypätä veteen. Tutustutit sitä siihen vielä uudestaan, koska se ei suostunut ensiksi hyppäämään sitä, vaikka pysty sitä ennen oli pieni. Toisella kerralla Hilperi liiteli esteestä yli ja kummatkin meistä kehuivat sitä todella paljon ja vihdoin se pääsi lopettelemaan koko rankkaa kurssia. |
