Haavelaakson Hämyhalla
LuonnekuvausHalla saapui meille hyvin nuorena tilausvarsana. Jo varsana Halla oli varsin suuri verrattuna ikätovereihinsa. Sen luut olivat suuret ja paksut, vaikka muuten tamma olikin hyvin hontelo. Halla tuntui vain kasvavan kasvamistaan ja pelkäsimme sen taittuvan jo lähes 170cm korkeaksi, kunnes yhtäkkiä, ennen ikätovereitaan sen kasvu pysähtyi kuin seinään ja saimme huokaista helpotuksesta, tammasta tuli aivan normaalin kokoinen, joskin ehkä keskimääräistä hieman korkeampi.Halla on aina ollut hyvin lempeä ja rauhallinen tamma. Siinä missä sen pienikokoisemmat lajitoverinsa sättäsi ja jekkuili, niin iso hölmönäkin pidetty Halla vain tapitti lempeästi tallipihalle harjan hulmuessa raikkaassa kevättuulessa. Muut nuoret tammat välillä kävivät tuuppimassa ja näykkimässä Hallaa, mutta luovuttivat todettuaan, ettei Hallan boheemia luonnetta saanut kääntymään heidänlaisekseen. Samanlainen haaveilija Halla on yhäkin, ehkä jopa pahempikin. Ratsain Halla on varsinainen vetelys. Kentälle/maneesiin maleksitaan kuin unissaan kävelisi ja kun ratsastaja on vihdoin kavunnut selkään, kiristänyt vyön ja mitannut jalustimet sopiviksi, haukottelee Halla pitkästi ja ottaa muutaman pitkän askeleen pohjeapujen pyynnöstä, mutta seisahtuu sitten tuijottaakseen kauas metsikköön. Aivan kuin Hallan todellisuudentaju pätkisi pahasti ja tammaa täytyisi välillä ravistaa tähän päivään. Jahka Halla saa keskittymiskykynsä jälleen ruotuun, lähtee homma sujumaan. Toisinsanoen Halla vaatii erittäin paljon herättelyä ja aivojumppaa, joskaan liikaa siltä ei voi pyytää, sillä silloin se menee niin sekaisin, ettei tiedä miten päin kulkisi. Hallalla on suuret liikkeet kaikissa askellajeissa, eikä niihin tottumattoman ole kovinkaan mukava selässä istua. Hallan kanssa paljon työskennellyt ratsastaja saa Hallasta esiin erittäin upeita puolia: reippautta, taipuvaisuutta, liikettä ja ennenkaikkea taitoa. Halla on osaava tamma, mutta kaiken sen sumun ja hallan alta sitä on vaikea havaita, kun Halla vain haaveilee omiaan ja menokin on sen mukaista. Esteillä Halla on hieman kömpelö. Se pudottaa hyvinkin herkästi jos esteet ovat sille liian korkeita ja ratsastustiet liian jyrkkiä, vauhti liian hidas tai nopea, mutta kieltäytynyt se ei ole kuin joitakin kertoja. Kouluhevosena Halla onkin huomattavasti parempi. Uskoisin, että oikean ratsastajan kanssa sillä voisi olla rahkeita jopa vaativan tason luokkiin. Tallissa Halla on nimenomaan oma itsensä. Halla tuijottaa utuisin silmin tallikäytävälle, muttei tunnu näkevän eikä kuulevan yhtään mitään mitä ympärillä tapahtuu. Hämmästyttävää, että jopa ruoka-ajan tullessa Halla tuntuu vain haaveilevan omiaan ja havahtuu iloiseen yllätykseen vasta, kun heinät tuodaan karsinaan, nimittäin Halla kyll on varsinainen ahmatti ja tarhassa söisi mielellään vielä muidenkin ruuat omiensa lisäksi. Hoitotoimenpiteet sujuvat Hallan kanssa oikein näppärästi. Kuten voi arvata, tamma seisoo kuin tatti paikallaan, eikä lainkaan välitä mitä sen ympärillä tapahtuu, tosin joskus kavioiden putsaaminen saattaa olla työlästä, kun Hallan hieman hidas sytytys takkuaa normaalistakin enempi, sama pätee myös kuolaimien kanssa, kun Halla ei yksinkertaisesti vain tohdi avata suutaan vaan kököttää kuin patsas paikallaan silmät nauliintuneena jonnekin. Halla on hyvin kiltti tamma, jota voi huoletta taluttaa pelkästä riimusta tai vaikka ihan harjasta kiinnipitäen, toisinaan Halla kävelee ihan vapaanakin vierellä, mutta vaihtoehtoisesti se voi myös seisahtaa paikoilleen tai jäädä syömään matkanvarrella. Sukutaulu
Jälkeläisett. Raadelman Hallauni s. 04.11.'09 (i. Keinumäen Hukseli)t. Keinumäen Hallava s. 25.12.'09 (i. Keinumäen Vänni)  KilpailukalenteriKRJ sijoitukset: 52 kplERJ sijoitukset: 11 kpl NJ sertit: 3x MVA
 |
