© Edith van de Water

14. syyskuuta 2010 - tiistai

Kuten moni frendi tietää, minun kisaurani oli hetken aikaan ohitse vakavan loukkaantumisen vuoksi. Ette usko mikä morkkis iski ku en enää päässyt pullistelemaan lihaksiani tammojen edessä vaan jouduin tyytymään tallissa seisoskeluun. Omassa karsinassani tuli jopa itsetuhoisia ajatuksia mieleeni, suunnittelin hirttäytyväni kaltereihin tai hukuttavani itseni juoma-automaattiin. Loppujen lopuksi hokasin, ettei se taida oikein onnistua tässä turvallisessa ympäristössä... mälsää! Nyt tervehdyttyäni olen tyytyväinen että olin hetken aikaa poissa kisakentiltä. Kasvoin paljon henkisesti ja nyt tuntuu että olen entistä vahvempi kohtaamaan vastustajani kilpailuissa. Fyysinen kuntoni on tosin heikentynyt, mutta nopeasti vain punttia kouraan ja pinaattia suuhun!

Tallin pikkulintu visersi minulle että tulevaisuudessa saattaisin saada Hollannista kaverin. Toivon suuresti että viereiseen karsinaan ei muuta mikään riehuva ja lapsellinen pikkujätkä vaan kaunis, bikinikuntoinen ja hyvä peräinen nuori neitokainen. Aloitankin heti rukoilun taivaanisältä!

31. lokakuuta 2009 - lauantai

Jihaaa, onnea paksukallo Palle! Palle täytti pari päivää sitten 3-vuotta ja arvatkaa olenko kateellinen. Vaikkei se ulkonäöltään muuttunut yhtään ton mystisen päivän aikana, nii luonteeltaan siit on tullu ihan ääliö. Se vaan kävelee rinta rottingilla ympäriisä ja yrittää esittää niin isoa miestä jo. Haahaaah, sanon minä tosta hevosesta ei saa tehtyä aikuista ikinä!

Munki omat 3-vuotispäivät lähenee kovaa kyytiä. Enää muutama päivä ja sit saan itsekkin herkullista kauraomenakakkua! Voitte kuvitella kuinka paljon mulla valus kuola suunpielii pitkin, ku Palle mutusteli hänen herkkukakkuansa. Se ei viitsinyt ees palasta mulle jättää, mä sain vaan jotain puol mätiä porkkanoita. Sitku mä herään siihen aamuun ku on aika täyttää vuosia, nii voitte kuvitella mitkä bileet on sillon. Oon jo puolen kylän lehmät ja kanat kutsunu meille bileisiin. Palle on ihan kade mulle, ku sen synttäreillä Erkki, Kya ja Bella kävi vaan tsekkaamas sitä ja tuomas kakun. Mun bileistä tulee ainakin vuosisadan kuumin juttu!

23. lokakuuta 2009 - perjantai

Arvatkaa mitä! Tänään ensimmäistä kertaa Suomessa sain ajokoulutusta Erkiltä. Iha mahtava äijä se, sillä on selvästikki hevosmiestaidot hallussa. Se mitä oon sitä äijää seurannu, nii paremmin se käsittelee hevosia mitä kaljapulloa tai vaimoaan. Ajokoulutus oli nii siistiä ja oppisin kääntymään ohjastajan apujen suuntaisesti. Odotan vaan sitä hetkee ku pääsen täysillä menemään kärryjen kanssa, ainut vaa että siel perässä roikkuva ihminen ärsyttää ku se käskee hidastamaan ainaku mä päätän lähtee lujempaa. Mä oon tuleva Kimi Räikkönen ja tuun voittaa mun punasilla kärryillä vielä mestaruuksia.

Iltapäivällä pääsimmekin Pallen kanssa laitumelle taas kirmailemaan. Kuuntelemme joka päivä korvat hörössä mitä meheviä juoruja naapurin lehmillä on. Ne ammuu ihan sikana! Miks mä en osaa samalla tavoin äännellä? Se kuulostais paljon miehekkäämmältä. Huomenna meillä on Pallen kanssa tiedossa jännä päivä. Saamme nimittäin molemmat selkäämme ensimmäistä kertaa ratsastusvarusteet. Odotan sitä innolla sillä sit voin leikkiä Kimi Räikkösen sijasta Piia Pantsun upeaa kenttähevosta.

15. lokakuuta 2009 - torstai

Pöh, en voinut kuvitella että Suomeen saapuminen väsyttäis näin pirusti. Oon aivan rättipoikkiväsynyt ja rasittavaa ku Pallen suuri takamus kolisee kokoajan karsinan seiniin. Miten tässä melussa voi ees levätä? Hey come on dude, laihduta vähä! Tänne tultuaan se ei oo muuta tehnyt ku valittanu karsinan pienuudesta ja kolistellu pehvaansa meiän yhteiseen seinään. Pitää myöntää että on mullakin pieni ikävä ollu takas Hollantiin, siel sentää oli isojen karsinoiden lisäksi kauniita naisia ympärillä kokoajan. Tääl joutuu katselemaan tallityttöjen leveitä takamuksia ja onnettomia ryntäitä.

Parasta mun mielestä on ehdottomasti ollu meiän yhteinen laidun hetki, jossa saimme painaa menemään Pallen kanssa täysillä. Kuulosti siltä ku norsulauma ois painanu viidakossa menemään. Suomessa luonto on paljon siistimmän näköstä mitä meillä Hollannissa oli ja pitää kyl vähän kehua et on talliki kotoisampi ku saadaan Pallen kanssa kahdestaan siel riehua ja huudella toisillemme hävyttömyyksiä. Kyl mä uskon et tuun viel rakastaa tätä mestaa, koska ihmiset ja muutenki meininki tääl on paljo rennompaa. See ya!

Tämä on virtuaalihevonen, eikä liity mitenkään oikeaan elämään!
This is a sim game horse - read more!