Historian havinaa

Oli vuosi 2008, joulukuun ensimmäinen päivä. Aamulla herätessäni ikkunasta katsoessani huomasin, että ilma oli kuin kevätsää; aurinko paistoi, linnut lauloivat ja ilma näytti sisältä päin katsottuna oikein mukavalta. Aamutoimien jälkeen päätin lähteä tallille moikkaamaan kollegoja ja hevosia. Vaikka auto ei meinannut aamulla käynnistyä, itse päivä sen sijaan käynnistyi erinomaisesti. Tallille tultaessa hevoset olivat tallissa syömässä aamuheiniään, tallityöntekijät lakaisivat ahkerasti lattiaa ja tallikissat maukuivat suloisesti toimiston pöydällä. Kaikki oli juuri niin kuin pitikin; ei tarvinnut heit aamunalkajaiseksi komentaa tallityöntekijöitä töihinsä ja raahata itse heppoja talliin.

"Sulle oli tullut puhelu" Mirkku - yksi tallin ahkerimmista tallityöntekijöistä - sanoi. "Jahas, tiedätkö yhtään mistäpäin soitto tuli ja keltä?" minä vastasin. "Öööh, en tiedä mistä päin Suomea, mutta Aneteksi nainen itsensä esitteli" Mirkku kertoi. Sillä samalla hetkellä sydän pomppasi kurkkuun ja lakkasin hengittämästä muutamaksi sekuntiksi. "JES!" minä huudahdin. "Olen odottanut tuota - toivottavasti myönteistä - paluusoittoa ja nyt se vihdoin tuli!" minä jatkoin. "Saanen kysyä, mitä asia koskee?" Mirkku hämmästeli käytöstäni. "No sitä upeasukuista ja erittäin hienoa shettistammaa!" minä iloitsin. "Aijaa, mistäs lähtien sinä olet pitänyt shetlanninponeista?" Mirkku sanoi mietiskelevän näköisenä. "En tiedä. Kävin vaan yksi päivä tutustumassa Keinumäkeen, hienoon suomenhevossiittolaan, jossa oli myös nelisen kappaletta upeita shetlanninponeja. Ja kysyin Anetelta, tallin omistajalta, onko mahdollista saada jommasta kummasta tammasta varsa. Jätin tarjouksen hänen sähköpostiin ja pyysin häntä soittamaan minulle, jos asia käy hänelle. Ja se käy!" minä selostin.

Pitemmittä puheitta Mirkun kanssa soitin välittömästi takaisin Anetelle. Puhelimeen vastasi joku Markku, mutta haki kuitenkin oletettavasti vaimonsa puhelimeen. Anette kertoi puhelimen välityksellä, että hänen Brida-tammasta olisi mahdollista saada varsa jouluaattona. Tihkuin suorastaan onnea. Anette kertoi, että varsan isä tulee olemaan upea Sparkeagle Dei, josta olen kuullut ennenkin. Keskustelimme myöskin varsan nimestä, ja yhteisvoimin päädyimme nimeen Gungbacks Bella.

Monina vuosina olen saanut ystäviltäni, alaisiltani ja kollegoiltani paljon joululahjoja, mutta tämän vuoden joululahja on lahja itseltäni itselleni. Ja se lahja tekee minut kaikkein onnellisemmaksi. Ajatella nyt mitä kaikkea ponin kanssa saa tehdä! Kilpaponiksihan Bellan hankin, mutta kai sitä nyt hauskaakin saa pitää! Odotan innolla tulevia kilpavuosia Bellan kanssa, ja ylipäätään kaikkea, minkä tulemme tamman kanssa kokemaan!

Luonnekuvaus

Gungbacks Bella on arka tamma, joka on uskollinen vain yhdelle hänelle tärkeälle ihmiselle. Varsana Bella oli vaikea käsiteltävä; tamma oli (ja on vähän edelleenkin) tanakkaluonteinen, eli teki mitä tahtoi ja meni minne tahtoi. Ihan vauva-aikaina, eli juuri luovutusiän jälkeisinä päivinä tamma oli vielä turvan ja lämmön hakuinen, eli hakeutui karsinassa vapaana ollessaan heti lähelle ihmistä. Kasvaessaan muutamia kuukauksia alkoi varsinainen monsterikausi ja sitä riitti kauan. Bella tuuppasi olemaan myös varsana vauhdikas pikkuinen riiviö, tykkäsi kiusata hoitajaa "tönimällä" ja näykkimällä paidan helmoista. Kun vihdoin Bella alkoi kasvaa aikuisemmaksi myös henkisesti, tamma alkoi rauhoittua ja ymmärtämään missä kulkee leikin raja. Tanakkaluonteisuus näkyy vieläkin varsa-ajoilta pienellä tuittuilulla kun oma tahto ei mene läpi. Jotta pystyisi millään tavalla kommunikoimaan Bellan kanssa, oli se sitten harjaus taikka ratsastus, on kaiken a ja o itse luottamus. Ja senpä takia pistin kaikki tallityöntekijät tutustumaan Bellaan vähitellen ja luomaan sitä tärkeäksi tullutta luottamusta. Vähitellen, ennen neljää ikävuotta, kaikki tallityöntekijät sekä Bella tulivat jotenkuten toimeen keskenään, mutta eivät mitään ns. sydänystäviä ole, niinkuin voisin itseäni ja Bellaa kutsua. Kyllähän näihin perushoitotoiminpiteisiin pitää myös tallityöntekijöillä olla mahdollisuudet, koska ilman Bellan ja ihmisen välistä suhdetta ei mikään perushoitotoiminpide onnistu.

Bella tykkää hirmuisesti kun häntä hoivataan ja hellitään, silloin tamma kokee olevansa turvassa muulta maailmalta. Juuri tätä hoivaamista ja hellimistä tarvitaan luottamussiteen rakentamiseen, ja siitä minäkin aloitin Bellaan tutustumisen; rapsuttelin, harjailin, silittelin, taputtelin, puhuin lempeitä asioita ja ylipäätään muutenkin hoidin tammaa erinomaisesti ja siitä se sitten pikkuhiljaa synnytti vakaan luottamussuhteen minun ja Bellan välille. Bellan kanssa aina täytyy olla hellävarainen, koska tamma helposti arastelee ja saattaa ruveta pelokkaaksi. Bella ei katsos ole mikä tahansa ei-edes-pommia-säikähtävä poni, vaan arka, hento ja upea tamma, joka ansaitsee erinomaista kohtelua.

Yleisesti ottaen ratsastaessa Bella on myöskin herkkä tamma, joka tarvitsee pienikokoisen, mutta erittäin taitavan ratsastajan selkäänsä, joka osaa ratsastaa myös shetlanninponia peräänantoon, aivan kuten muitakin hevosia. Ratsastajan on osattava kontrolloida Bellan käyttäytymistä omaan ratsastukseen. Bella on kouluratsastuksen osalta hyvin taidokas, esteratsastuksessa vauhdikas ja valjakossa keskittyvä ja tarkka. Näissä kolmessa lajissa Bella suorastaan loistaa. Senpä takia Bella onkin vallan mainio ratsu- ja ajotamma, josta parempaa saat pitkään etsiä.

Kouluratsastuksessa Bella on shetlanninponiksi aivan käsittämättömän osaava, ja koulutuksesta saammekin kiittää Bellan kasvattajaa Anettea, joka kävi Bellan nuoruusvuosina kouluttamassa tammaa ratsuksi ja kärryille. Itsehän en tietenkään pysty aikuisena ratsastamaan Bellaa, joten veljentyttöni käy päivittäin treenaamassa Bellalla koulu- ja esteratsastusta. Kevyitä valjakkoharjoituksia teemme myöskin päivittäin tallityöntekijöidemme avustuksella. Bella osaa kouluratsastuksen osalta jopa Helpon A:n kuviot, eli erittäin taitavan ratsastajan - eli veljentyttöni Pipsan - kanssa kaikenmaailman koulukuviot onnistuvat. Bella on ahkera yrittäjä, se jaksaa pinnistellä kisaradan loppuun asti kauniissa muodossa ja myöskin treenata kärsivällisesti. Upeat koululinjat ovat tulleet emän suvusta, melkein kaikki emälinjan poneista ovat kilpailleet ahkerasti koulua. Isänkin puolella poneilla on kisattu koulua, mutta yhtään lähisuvussa KRJ-palkittua ponia ei ole.

Esteratsastus on siitä hyvä Bellalle, että tamma pääsee päästämään ylimääräisiä "höyryjään" ulos esteradalla. Tuosta lienee voikin päätellä, että Bella on vauhdikas esteponi, joka ylittää jopa 60 cm esteet. Bella tiputtaa puomin esteellä erittäin harvoin, koska tamma jostain syystä aina hyppää suhteellisen isolla ilmavaralla. 60 cm enempää emme uskalla kilpailla Bellalla, sillä yritämme kovasti säästellä tamman jalkoja, jotta ne kestäisivät pitkälle eläkepäiviin saakka. Joskus esteradalla Bellaa täytyy pidätellä, ettei kovan vauhdin takia esteet ohitu tyylikkäästi sivusta. Näin ei kuitenkaan kovin usein tapahdu, mutta kaiken varalta joskus täytyy hieman hidastella. Bella on todella nopea, eikä kompastu melkeimpä koskaan jalkoihinsa. Siltikin Bellalla on käytettävä hypätessä etujaloissa etujalkojen jännesuojia ja takajaloissa takajalkojen hivutussuojia. Esteratsastuskilpailuissa kisapaikalla ennen suoritusta Bella on hieman hermostunut ja jännittynyt, mutta verryyttelyn alkaessa rentoutuu taitavan ratsastajan kanssa ja alkaa keskittyä olennaiseen. Kisaradalle päästessä Bella suorastaan tihkuu halua päästä ylittämään mahdollisimman paljon esteitä. Vauhtia tammalta löytyy niin kotitreeneissä kuin kilpailuissakin ja joskus ratsastajan on pidäteltävä tammaa hyvinkin paljon. Liika pidättely kilpailuissa voi aiheuttaa kieltoja esteille, mutta pidätteiden otto hyvän maun mukaan on sallittu Bellalla. <

Sukutaulu

Sukuselvitys

Gungbacks Bellan isä Sparkeagle Dei on upea, ruunikko shetlanninponiori. Sparkeagle on palkittu yleislaatuarvostelussa toisella palkinnolla, kantakirjattu kolmannelle palkinnolle ja palkittu muotovaliolla. Tuttavallisemmin vain kutsuttu Aksu on yleispainoitteinen ja kisannut huiman määärän koulu- ja esteratsastusta, näyttelyitä sekä valjakkoajoa. Luonteeltaan Aksu on melkoinen ikiliikkuja ja omapäisyyttäkin orilta löytyy. Kaikenkaikkiaan Aksu on kilpaillut elämänsä aikana 559 kappaletta kilpailuja, joista ori on voittanut 22 kappaletta ja sijoittunut 68 kappaletta.

Bellan isänisä, Sparkeaglen isä on täysin tuntemattomaksi jäänyt ori CW Sparkling Rebellion, jonka mukaan Bellan isäkin on saanut nimensä. Sparkling Rebellionista on erittäin niukasti minkäänlaista tietoa jäljellä, mutta tämän sivun mukaan Rebellion on valjakkopainoitteinen ja esikantakirjattu shetlanninponiori, jolla on säkäkorkeutta tasan metri. CW Sparkling Rebellion on jo kuollut, vaikka väliaikasivu näyttääkin jotain toista.

Bellan isänisänisä, Sparkeaglen isänisä ja Sparkling Rebellionin isä on Hallakon Theodor, joka on ruunikko shetlanninponiori. Theodor on kisaamaton viimeisimmällä omistajalla ja todennäköisesti jo kuollut, mutta hooriyan omistuksessa ollessa Theodor pääsi näyttämään kyntensä valjakkoradoilla. Muuta tietoa Theodorista on harmittavan vähän.

Bellan isänisänemä, Sparkeaglen isänemä ja Sparkling Rebellionin emä on kaunis Swee-Kaye. Tämä papurikonkimo tamma on palkittu muotovaliolla ja kantakirjattu kolmannelle palkinnolle. Kaye on koulupainoitteinen, mutta tammalla on kisattu myös kenttää, esteitä, valjakkoa, raveja ja näyttelyitä. Säkäkorkeudeltaan Swee-Kaye on alle metrin, vain 90 cm. Swee-Kayella ei ole sukua netissä, joten tamma on evm.

Bellan isänemä, Sparkeaglen äiti on upeaakin upeampi CW Ava Adore. Tamma on yksi Ceridwynin aikaisista upeista shetlanninponikasvateista, ja jonka hooriya on työllä kasvattanut. Ava on säkäkorkeudeltaan kahta senttiä vaille alle metrin, ja väriltään nätti rautias. Painotukseltaan Ava Adore on yleispainoitteinen, ja sillä on kisattu koulua, esteitä, kenttää, näyttelyitä ja maastoesteitä. Sparkeaglen lisäksi Ava Adorella on viisi muuta jälkeläistä.

Bellan isänemänisä, Sparkeaglen emänisä ja CW Ava Adoren isä on CW Snow Brigade. Tämäkin kyseinen upea ori on menestynyt upeasti ja lähtöisin upeasta shetlanninponisiittolasta Ceridwyn. Väriltään Snow Brigade on mustanruunikko ja säkäkorkeudeltaan viisi senttiä yli metrin. Kotioloissa kutsuttu Tossu on rataesteisiin ja valjakkoon painottunut ori, joka on kilpaillut mm. koulua, esteitä, kenttää, valjakkoa ja näyttelyitä. Snow Brigade on myöskin upeasti menestynyt; muotovalio myönnettiin 7.6.2004, kantakirjattiin toiselle palkinnolle 18.3.2004, valjakkojaoksen laatuarvostelusta ensimmäinen palkinto ja yleislaatuarvostelusta myöskin ensimmäinen palkinto. Upea ori!

Bellan isänemänemä, Sparkeaglen emänemä on pienikokoinen shetlanninponitamma Whistlehill's Natureborn Rockstar. Rockstar on syntynyt jopa vuonna 1992, ja on oletettavasti kuollut. Tamma on väriltään sysirautias ja vain 91 cm säkäkorkeudeltaan. Whistlehill's Natureborn Rockstar on koulutustasoltaan ko He B, re 65 cm ja tamman ennätys poniraveissa on 2.28,5. Rockstarilla on kisattu myöskin valjakkoa, kenttää, maastoesteitä ja poniagilityä koulun, esteiden ja ravien lisäksi. Whistlehill's Natureborn Rockstar eli tutummin vain Reeti on täysin suvuton.

Bellan emä on Gungbacks Brida. Tamman on kasvattanut Kya (Anette), eli sama henkilö, joka on kasvattanut myös Bellan. Brida on palkittu muotovaliolla kolmen muotovaliosertin ansiosta ja kantakirjattu kolmannelle palkinnolle. Brida on väriltään vaaleanrautias ja säkäkorkeutta on tasan metri. Gungbacks Brida on koulupainoitteinen, ja sillä on kilpailtu 37:n sijoituksen verran kyseenomaista lajia. Lisäksi tammalla on kilpailtu valjakkoa, josta on tullut toistaiseksi vain yksi sijoitus, ja sekin voitto.

Bellan emänisä, Gungbacks Bridan isä on ihanaakin ihanampi CW Malibu Monsoon. Tämä upeasukuinen herra on palkittu muotovaliolla ja kantakirjattu jopa ensimmäiselle palkinnolle! Malibu Monsoon omaa upean ruunikon karvapeitteen ja on säkäkorkeudeltaan 95,6cm. Malibu Monsoon eli tutummin vain "Monni" on koulupainoitteinen ja on koulutustasoltaan helppo b. Monnin on kasvattanut Ceridwyn. Malibu Monsoon on kilpaillut kouluratsastuksesta 17 sijoitusta, ja valjakkoajosta 9 sijoitusta.

Bellan emänisänisä, Gungbacks Bridan isänisä on CW Sandbar Sleeper on sivuttomaksi jäänyt shetlanninponiori, joka on CW Malibu Monsoonin isä. Sandbar Sleeper on nähtävästi astunut muutaman tamman Malibu Monsoonin emän lisäksi, mutta hyvin montaa jälkeläistä orilla ei ole. Sandbar Sleeper on oletettavasti säkäkorkeudeltaan alle metrin, koska orin vanhemmat Mira's Tattari's Zorro Boy ja Shambles Ray of Sunshine ovat molemmat yhdeksänkymmenenviiden senttimetrin luokkaa.

Bellan emänisänemä, Gungbacks Bridan isänemä on kuvankaunis Liinun Adalmiina. Hienon nimen omaava kaunis shetlanninponitamma asuu Ceridwynissä, ja kilpailee siellä ajoittain vvj-valjakkoajoa ja näyttelyitä. Helkyksi tuttavallisemmin kutsuttu Liinun Adalmiina on sysirautias ja säkäkorkeudeltaan 97 cm. Liinun Adalmiina on esikantakirjattu, mutta toistaiseksi muista palkintoja tammalla ei ole. CW Malibu Monsoonin lisäksi Liinun Adalmiinalla on kolme jälkeläistä.

Bellan emänemä, Gungbacks Bridan emä on Kyan kasvattama shetlanninponineito Gungbacks Fina. Tamma on palkittu muotovaliolla ja yleislaatuarvostelun toisella palkinnolla, sekä kantakirjattu toiselle palkinnolle. Ulkomuodoltaan Fina on rautiaankirjava ja 90 cm säkäkorkeudeltaan. Gungbacks Fina on koulupainoitteinen ja kilpaillut kyseenomaista lajia 38:n sijoituksen verran. Gungbacks Bridan lisäksi Finalla on kaksi muuta jälkeläistä, kaksoisvarsat NLI Candyman ja NLI Candyline orista EC Centrix.

Bellan emänemänisä, Gungbacks Bridan emänisä ja Gungbacks Fina isä on shetlanninponiori Rodén da Capuchino. Ori menehtyi vanhuuteen ollessaan 18-vuotias. Ori ehti eläessään tehdä kaikenlaista: sillä kisattiin aktiivisesti krj-kouluratsastusta, käytettiin kouluratsastusjaoksen laatuarovstelussa ja yleislaatuarvostelussa, molemmista tuli kolmannet palkinnot. Ulkonäöltään Rodén oli hallakko ja säkäkorkeudeltaan 97 cm.

Bellan emänemänemä, Gungbacks Bridan emänemä ja Gungbacks Finan emä on shetlanninponitamma Fiastina v. Missway. Tämäkin kyseinen tamma on Kyan (Aneten) kasvattama, joten Bellan koko emälinja (emä, emänemä, emänemänemä) on Kyan kasvattamaa shetlanninponisukua. Upeaa työtä Kya on tehnyt, sillä Fiastinakin on palkittu muotovaliolla ja kantakirjattu kolmannelle palkinnolle. Fiastina on hyvin pienikokoinen, vain 80 cm säkäkorkeudeltaan ja väriltään ruunikko.

Jälkeläisinfo